Hilton

Yhteistyössä

  • Veikkaus
  • GolfResepti Travel
  • Viking Line
  • Hilton hotels and resorts
  • Piiloset
  • Opti+
  • Laakkonen
  • Golf Balance
  • Respecta

Kilpailuja vai harjoituskierroksia?

Tämän kesän kierroksista tähän mennessä yli puolet on ollut erilaisia kilpailuja. Vappuna oli ensimmäinen ja juhannuksesta lähtien niitä on sitten kertynyt aika tasaiseen tahtiin. Siis minulle, joka ei mitenkään vanno kilpailujen nimeen ja joka nimenomaan haluaisi pelata vain leppoisia harjoituskierroksia. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Kesän ensimmäisissä kilpailuissa huomasin, miten mukavaa ja luontevaa oli tutustua uusiin ihmisiin yhteisen harrastuksen puitteissa. Harjoituskierroksille lähden aina tutussa seurassa ja harvemmin seurueeseen liittyy muita pelaajia, saati uusia tuttavuuksia. Kilpailuissa on eri asia, kanssapelaajat vaihtuvat, eikä etukäteen tiedä kenen kanssa pelaa. Tämä saattaa toisia stressata, kun ei tiedä tai tunne pelikavereitaan. Itse olen oppinut luomaan asiaan uteliaan ja toisten pelaamisesta -oppivan strategian. Tämä on tietenkin vaatinut omien asenteiden tarkistamista ja luutuneiden käsitysten uudistamista, mutta on ollut sen arvoista. Olen oppinut paljon.

Pelaaminen kilpailuissa ja harjoituskierroksilla on erilaista. Luonnostaan kilpailuissa keskittyminen on ihan eri luokkaa kuin muuten vain pelatessa. Kilpailussa omien lyöntien tulee olla kohdallaan, silloin ei voi miettiä lyöntiasennon, pallon paikan tms vaikutusta lyönnin onnistumiseen. Pelaamisen muistijäljet tulee olla niin sanotusti selkärangassa. Tärkeintä on strategian luominen. Pelistrategiaa kullekin väylälle luodaan jo avauksessa. Avaanko draiverilla vai olisiko väylämaila parempi, vaikka kyseessä olisikin muu kuin par 3. Suuntaanko lyöntini vasempaan vai oikeaan laitaan vai keskelle väylää? Entä sitten puttilinjat? Niitä mietitään tarkasti ja punnitaan mahdollisten kaltevuuksien vaikutusta pallon kulkuun. Tarkkaavaisuus ei saa herpaantua, jos mielii saavuttaa hyviä tuloksia. Itsestään antaa enemmän ja samalla saa itselleen enemmän!

Kesän kierroksilla olen kuitenkin useamman kerran miettinyt, miten eri kentillä naiset on otettu huomioon. Miksi naisten lyöntipaikka on useimmilla kentillä niin lähellä miesten vastaavaa, kun lyönnit ovat kuitenkin selkeästi lyhyempiä? Mikäli vain yhdellä kymmenestä naisesta on fyysisesti mahdollisuus päästä yhdellä lyönnillä par 3:lla greenille, niin antaako se naisille onnistumisen kokemuksia vaikeaa peliä kohtaan? Useammat miehet selkeästi nauttivat pelistä, kun naisia on samassa lähdössä. Valitettavasti on myös toisenlaisia miehiä, ja he sen jopa ääneen kertovat. Golf on kuitenkin seurapeli; jos ei halua seuraa, niin voi ryhtyä harjoittelemaan maratonille.

Olen myös miettinyt, miksi golf ei voi olla iloista ja toista kanssapelaajaa innostavaa seurapeliä? Viimeksi kilpailuissa yritin kertoa vieraspelaajille oman kenttämme haasteista väylillä. Lopetin, kun toinen heistä kertoi muistavansa kentän toissa vuonna pelaamastaan seniorikilpailusta. Toisen kerran yritin olla empaattinen, kun vieraspelaajan avaus par 3:lla avautui vasemmalle puiden sekaan ja sanoin, että kokemuksesta tiedän, että sieltä voi suhteellisen helppo lyödä greenille.  Sain heti häneltä kipakan vastauksen, että pointti ei ole jatkolyönnissä, vaan siinä, miksi lyönti meni vasemmalle. Myönnän, että varmasti näin on, mutta olisiko ollut parempi ilmapiirin kannalta vastata toisin?

Tänä kesänä oma pelini on ollut hieman hakusessa. Pelikierrokset eivät ole sujuneet niin kuin olisin toivonut. Onnistuneita kierroksia on ollut kovin harvakseen. Tästä syystä viime loppukesän tasoituksen lasku on noussut entisiin lukemiin. Todennäköisesti ansaitusti! Luulisi, että kilpailuihin osallistuminen olisi tällöin vaikeampaa, mutta ei. Tasoitus ja slope ovat vain numeroita, jotka vaihtelevat. Tärkeämpää minusta on tavoitteellinen liikkuminen ulkona luonnossa samalla sosiaalisesta kanssakäymisestä nauttien.

Harjoituskierroksia tarvitaan. Niillä voi kokeilla erilaisia lyöntejä, mailoja eikä tarvitse niin kovin välittää kierroksella kertyvistä pisteistä. Niiden aikana voi tarkkailla omaa peliään eri tavalla. Jos kenttä ei ole ruuhkainen, voi vaikka pelata kahdella pallolla ja käyttää kahta eri mailaa vain vertailun vuoksi. Kaikki eivät  viihdy rangella, vaan kenttä ja eri väylät houkuttavat enemmän. Onko pelaaminen harjoituskierroksella rennompaa? Tuoko rentous enemmän onnistumisia? Miten siirtäisi rennon pelitavan kilpailuihin tai tilanteisiin, kun saa odottamatta vieraita pelaajia peliseurakseen.

Kuvassa tämän kesän palkintosaalista meidän perheessä. Komeita pokaaleja, joita sijoittaa kaapin päälle! Onneksi pokaalien lisäksi perheeseen on tullut joitakin lahjakortteja, pelipalloja ja ennenkaikkea kunniaa osallistumisesta.

Kilpailuja, harjoituskierroksia ja paljon muuta on tähän kesään mahtunut. Mikään pelimuoto ei kuitenkaan korvaa niitä hetkiä, joita saa viettää omien lapsiensa ja heidän lastensa kanssa. Ne hetket ovat korvaamattomia.

Syksyä kohden mennään, mutta mukaan mahtuu aurinkoisia pelipäiviä, toivottavasti!

Kirsti Heinonen

Kirsti on kaksi vuotta eläkkeellä ollut, ison yläkoulun rehtori, jonka golf-kiinnostus vain kasvaa vapaa-ajan lisääntyessä. Golf antaa motivaatiota liikkumiseen, oikeaan ravitsemukseen ja ennen kaikkea henkiseen kehittymiseen.